Author Archives: masa
Treeni-/viikonloppulaukku
Käsityölehdessä näin treenilaukun ohjeen ja ajattelin että voisin sellaisen itsekin tehdä farkuista.
Mallin otin suoraan lehdestä, mutta koska tein sen niin erilaisista materiaaleista, niin lopputulos näyttää aivan erilaiselta. Tein tämän jo ennen putkikassia, vaikka se tänne blogiin tuleekin vastanyt putkelon jälkeen. Tämä myöskin toimii matkakassina pikkumatkoilla, koska sinne mahtuu yllättävän paljon tavaraa.
sisään mahtuu hyvin jumppakamat
Tässä kassissa kaikki on kierrätettyä tukikangasta lukuunottamatta. Laitoin laukkuun sinisiä tilkkuja sekä mustaa, joka on peräisin isännän housuista, jotka olin joskus värjännyt vaaleista mustiksi, mutta ne olivat jääneet kaappiiin lojumaan. Suoraan etuosasta muodostuu taskuja laukun ulkopuolelle ja takataskut ovat pohjakappaleen yläosissa. Hihnat ovat olleet käytössä urheilukassissa, jonka vetoketjut tulivat tiensä päähän. Kassi lensi muuten roskiin, mutta hihnat pelastin ja niille löytyikin melkein heti käyttöä.Vetoketju taas on irrotettu omasta vanhasta ulkoilutakistani.
kukkanen kirpparilta löydetystä pitsiliinasta
Näin jälkikäteen ajattelen, että laukun sisälle olisi pitänyt laittaa vielä yksi vahvikekerros, niin se olisi tukevampi. Ja olkahihna olisi pitänyt kiinnittää vähän ylemmäksi. Jos kassissa ei ole paljoa tavaraa, niin se heiluu ärsyttävästi sitä olalla kantaessa. Eli seuraavan kerran muokkaisin kaavan kokoa pohjakappaleen ja hihnojen kiinnityskohdan osalta. Seuraavan kerran laittaisin myös sisäpuolelle ainakin yhden taskun. Nyt olin hätäinen suunnitteluvaiheessa ja unohdin taskut kokonaan.
Vuori oli helppo yhdistää valmiissa muodossaan päällikappaleeseeseen ihan viimeisenä
Putkikassi
Nyt kun on kaikki retrojutut vähän niinkuin IN, niin sain idean tehdä putkikassin. Kooltaan tein siitä vaikkapa treenikassiksi sopivan. Tai sitten se riittäisi kooltaan esim. viikonloppureissulle otettaville kamoille.
Harmaan, ihoa inhottavasti kutittelevan, hiukan kimaltelevan neuleen lisäksi materiaaleina on käytetty farkkuja sekä sammareita, farkkuhameen vyötä ja erilaisia nauhoja. Neule muuten on jo useammankin kerran kierrätetty, nimittäin olen ostanut sen kirpparilta tooosi kauan sitten.
Vuorina on vanhan helmalakanan helmaa (ihan kuin uutta, koska helmaosa ei kulu käytössä) ja vahvikkeena vielä piilossa tukikangasta sekä paksua ruutukangasta, jota on myös sisätaskuissa. Hihnat jouduin tekemään osista, kun ei ollut mitään kangasta/nauhaa tarpeeksi pitkinä pätkinä. Kannettavat osuudet on leveää, huonosti venyvää kuminauhaa, joka on päällystetty turkooseilla sammareillani. Näkyviin jääneet ompeleet olen piilotellut erilaisilla nauhoilla.
Muuten kassin materiaalit ovat kierrätettyjä, paitsi vetoketju, vuorin vahvikkeet sekä pilkullinen nauha ovat uusia ja käyttämättömiä. Sammarit pätkin shortseiksi ja lahkeen siistit kohdat pääsivät tähän tekeleeseen. Harmi etten tästäkään saa sellaista kuvaa, jossa kangasmateriaalit olisivat ennen-muodossaan.
Maksimekosta minimekoksi ja topiksi
Ostin kolmisen vuotta sitten Lidlistä ihanan puuvillaisen, sinivalkoisen maksimekon spagettiolkaimilla. Jonkun kerran sitä pidin ennenkuin rupesin sitä tapani mukaan saksimaan. Syynä oli se, koska siinä oli vain pienet olkaimet, niin sitä tuli pidettyä helteellä, mutta…siinä oli kuitenkin täysimittainen helma, joka taas oli kuuma helteellä. Eli ei muuta kuin poikki! Helma muodostuu kevyesti rypytetyistä frilloista, josta kaksi alimmaista sai lähteä. Nyt mekko on juuri sopiva lämpimälle kesäpäivälle. Äskettäin olimme Kreetan auringossa lomalla ja siellä tämä oli kovassa käytössä. Kätevä nykäistä bikinien päälle rannalle lähtiessä ja muutenkin helppo helleasu.
Ylimääräinen helma kieri vuoden verran kangaskorissa ja vihdoin tämän vuoden keväänä sain tehtyä sen vaatteen muotoon. Siitä tuli sitten kuvassakin näkyvä frillatoppi. Ainoastaan keskitakasaumasta olen vähän ommellut toppia muotoon, muuten se on ihan suoraa helmakappaletta. Keskellä edessä on sivusauma, joka on taitettu ns.napituskaitaleeksi, ettei sauma erotu. Ylin kerros on kaksinkertainen, koska siihen riitti vielä helmaa. Näin ollen sain käyttöön pientä kaitaletta vaille koko poisleikkaamani helman. Ylimmät napit on siis kiinnitetty tähän päällimmäiseen frillaan ja loput valenapituskaitaleeseen. Napeiksi etsin joitain kivoja, suht erottuvia, ehkä sinisiä, mutten löytänyt, joten tyydyin valkoisiin, suht tylsiin.
Tämä toimii myös helteellä, mutta oikeen paahtavalla saattaa olla tukala, koska on aika tiukka ja tosiaan kaksinkertainen yläosasta eikä materiaali anna periksi yhtään. Ja koska vaatteessa ei ole mitään vetoketjukiinnitystä, se ei ole ristiin menevien olkaintensa vuoksi mikään shoppailukierrokselle päälle laitettava, jos aikoo yläosia sovitella. Tosin senkin olen jo kokeillut, pariinkin kertaan etelän reissulla. En laittanut vetoketjua, koska halusin tehdä topin mahdollisimman yksinkertaisella tavalla ja nopeasti.
Mekon muodonmuutos
ennen
jälkeen
Yhtäkkiä päätin, että leikkaankin poikki yhden mekon. Kyseessä on siis mekko, jolla on vähän perintöarvoakin,,, joten ei ollut ihan helppoa saksia helmaa. Mutta helmassa kuitenkin oli sellaisia likajälkiä, jotka ei välttämättä kauas helman heiluessa näy, mutta siellä kuitenkin käyttäjäänsä häiritsevät. Nyt helmakappale odottelee, josko puhtaista osioista, jotain voisi tehdä!
Lisäsin vielä myöhemmin pitsiä ja kangasta, koska helmasta tuli ensiksi hieman liian lyhyt
Tykkään kyseisestä retrokankaasta kovasti, mutta mekkoa käytin loppujen lopuksi tosi vähän. Ajattelin, että jospa sillä tuossa lyhyemmässä muodossa olisi enemmän käyttöä. Voi käyttää vaikka talvellakin, jonkun neuleen tai boleron kanssa. Ja nyt se sopii sekä housujen että hameen kaveriksi. Katsotaan miten käy, jääkö kaappiin vai tuleeko käyttöön.
Kissafani toivottaa Hyvää Juhannusta!
Hihake
Tässä omaa hihaketta vähän mallina käyttämällä tehty hihake lapselle juhliin hihattoman mekon kaveriksi. Kangas on hiukan kiiltävää, joustavaa materiaalia ja reunaa kiertää kapea pitsinauha. Patellakuminauhaa löytyi kaupasta just sopivasti pinkkinä, niin se antaa lisää ilmettä asulle. Mekon oma kapea vyötärökuminauha on väriltään tumma ja arkisemman näköinen.
Messulöydöt 2016
Löytöjä Kädentaidot 2016-messuilta
Nyt on jo kesäkuu, mutta maaliskuussa kasaantui tämmöinen kasa tavaraa Kädentaitomessuilta mukaani. Eli siinä on parit ontelokuteet ja trikoot sekä pinkki puuvillalanka. Messuilla oli kyllä ihan älyttömästi houkutuksia. Näiden lisäksi mukaan kertyi vielä jotain syötävää. Suurin osa näistä onkin jo käytetty. Ainoastaan tuo lanka on vielä kokonaan aloittamatta, vaikka suunnitelma olikin tehdä siitä lierihattu kesälomamatkalle. Mutta, asia on niin, että matka alkaa jo tällä viikolla ja lanka vielä kerällä. Eli eipä tainnut hattu valmistua.
Trikookangasvalikoima messuilla oli aivan ihana. Nämä ostamaniovat aika kalliita kankaita, mutta laadukkaita.Messuilla tosin hinnat hiukan huokeempia. Niissä on puuvillaa ja jopa 8%elastaania, eli joustavuutta löytyy. Kankaita myytiin paloina ja nämä Disney-aiheiset lähtivät mukaani. Onneksi kelpasivat hyvin lapsille. Paidat tein ihan jollain vanhalla kaavalla, jonka kokoa vähän vaan muuntelin. Bambista tuli myös just ja just pipo pieneen päähän.
Kuteista oli myös kiire päästä tekemään jotain. Ensin vyyhdit oli kuitenkin pestävä kutistumisen varalta ja kerittävää kerälle. Harmaan hopeinen kiiltävä kude oli Lankavan osastolla ja sen kun näin, niin se oli kyllä ihan pakko saada. Nimittäin näin sen heti makuhuoneemme lattialla mattona. Ja oranssi eko-ontelokude korvaa vihreän kuteen, jota en ole mistään löytänyt. Nimittäin olisin halunnut kirkkaan vihreän maton keittiömme lattialle. Trikoisena ehkä voisi olla, mutta jostain olen nyt saanut päähäni, että pitää olla ontelokudetta.
Aloin ekaks virkata oranssia ja teinkin melkeen kaikki kolme kerää, mutta sitten tajusin, että ei ole hyvä ja jouduin purkamaan sen melkeen kokonaan, voihan kökkö!!! Sitten meni vähäks aikaa into oranssista ja aloin tehdä hopeeta. Käytin kasin koukkua ja malliin oli otettu vinkkiä jostain netin mallista ja sovellettu sitä sitten itse. Kudetta oli pari kiloa ja sen käytin melkeen sentilleen. Vielä olisin halunnut tehdä ns. viimeistelyreunan, mutta siihen ei sitten enää ollut materiaalia.
Oranssi on myös 20 centtiä vaille valmis, mutta kude loppui…voi ei…vaikka olinkin jo muuttanut suunnitelmia viimeisten kerrosten suhteen. Tänne tulee kuva heti kun keksin ratkaisun viimeisille senteille……………………………………………………………………………………eipä siinä sitten muu auttanut kuin lähteä katsomaan, josko kangaskaupasta löytyisi kyseistä kudetta, ja huh, sitä löytyi heti, joten ei muuta kuin ostamaan sitten taas yksi kilo lisää oranssia ontelukedetta. Eli, nyt on sitten vielä vajaa kilo jäljellä! Mitäs siitä sitten tekisi??Kokonaisuudessaan mattoon siis kului kudetta n. neljä kiloa, eli eipä näiden teolla pääsisi heti rikastumaan! Ja nyt sitten tässä kuvatkin! JEEE, vihdoin valmiina! Juhannusruusu kerkesi lattialle juhannukseksi 2016!
Kissakankaasta…
Kissakankaasta olin joskus tehnyt salusiinin keittiön ikkunaan sekä matalan kapan verholautaan. Mutta sitten jossain vaiheessa verho siirtyi uuden kotimme ikkunaan käyttöön ja yläkappa jäi käyttöä vaille. Sille sitten löytyi vähitellen käyttöä eri tarkoituksiin.
Tyynynpäällinen syntyi pitkänmalliseen tyynyyn tyttärelle, jonka huoneessa kissakappa tällä hetkellä on. Reunat päälliseen syntyi farkunlahkeista, jotka olivat jääneet yli farkuista shortseiksi-projekteista. Päällinen syntyi nopsaan, edes vetoketjua en laittanut vaan ompelin päät alapuolelta keskeltä päälekkäin.
Myös keittiön työpöydällä olevaan hyllyyn yläkapan pätkästä sain verhon, jonka taakse kätkeytyy hyvin kahvit, suodatinpaperit yms. Tähän tarkoitukseen tarvitsi ainoastaan pätkäistä sopivan mittainen pala ja ommella toinen reuna, Korkeus sattui olemaan juuri sopiva ja yläreunassakin oli valmiiksi kiinnitysnauha. Hyllyyn siis vain tarralla kiinnittyvä toinen puoli nauhaa! Ja se on siinä!
Koruja!
Koruhelmiä varastoistani löytyy läjäpäin, mutta niistä ei ole tullut pitkään aikaan tehtyä mitään. Ehkä se johtuu siitä, että parhaat päältä on käytetty. Ja minähän en nuukana lisää osta ennekuin vanhat on käytetty!!
Nyt kuitenkin käytin kaikki keltaiset helmet sekä turkooseja, joita oli muutamia jäjellä. Suurimman osan kuitenkin sain vanhoista koruista, jotka purin, kun olin jotenkin kyllästynyt niihin. Niistä riitti helmiä myös pieniin korviksiin.