Välillä tekee löytöjä. Ja nyt löytyi erään vanhan talon kätköistä ihana pieni virkattu pitsiliina. Se kyllä sopisi ihan normaaliinkin käyttöön, mutta nyt se löysi paikkansa erään puseron rintamuksesta.
Eräs vaalea pusero odotti jotain muutosta. Se oli kulkeutunut meille äidiltäni, joka oli tehnyt virheostoksen, nimittäin pusero olikin vähän turhan lyhyt hänen makuunsa. Meilläkään sitä ei enää kukaan käyttänyt ja itsellenikin se oli turhan lyhyt. Aina pitäisi olla joku pisempi paita alla ettei napa vilkkuisi. Ajattelin, että voisin jatkaa sen pituutta ja tarjota sitä uudestaan äidin käyttöön, jos se vaan mahtuu vielä hänelle.
Kaivoin kaapista tuunaamistani neuletakeista jääneitä jämiä, joilla jatkoin sekä helman että hihojen pituutta. Pitsiliinan sävyt sopivat hyvin jämiin ja sillä sai peitettyä mukavasti hiukan nyppyyntynyttä pintaa. Tiesin, että äitinikin tykkäisi väreistä, mutta ennustukseni meni oikein eikä tekele mahtunut hänelle. Collegekangas on suhteellisen joustamatonta ja hihatkin kapeat. Ehkä pidän sen itse….
