Virkattu tyynynpäällinen

 

Noniin, nyt oli aika kuluttaa jämälankoja. Ensin ajattelin tehdä virkkaamalla liivin, mutta eihän siitä mitphotocollage_201852811483353ään tullut. Kerkesin tekemään sitä aika pitkälle jo, mutta sitten oli pakko purkaa. Jäljelle jäi vain pyörylä, jota sitten jatkoin ja muutin vähitellen neliön muotoon, sopivan kokoiseksi eräälle sohvatyynyllemme, jossa ei ollut sen hetkisen olkkarin väreihin sopivaa päällistä.

Iso osa langoista oli Novitaa, mm. Seiska Veikkaa. Sitten oli myös muita sekalaisia lankoja. Jotkut olivat ohuempia, niin sellaisia virkkasin kaksinkertaisena. Osa oli omia jämiä ja osa äidiltä “pöllittyjä”. Tein siis kaksi neliötä, joihin en ollut suunniteltu mitään erityistä värijärjestystä, vaan valitsin langat ihan mielijohteesta ja tein tarkoituksella puolista erilaiset.

Koneompeleella yhdelle sivulle vetoketju ja sen jälkeen muutkin sivut koneella ommellen yhteen ja tyyny sisään! Ja nyt se sointui hyvin myös verhoihin sekä muihin sohvatyynyihin!

 

photocollage_2018528113738967photocollage_2018528114552571

Kangaskassi

Tämä työ on jatkoa edellisestä verhosavotasta.

Vaaleanpunakukkaista kappaa lyhensin uuteen ikkunaan sopivaksi, joten kangasta jäi yli. Näin aluksi tein siitä pikkukassin tytölle, jonka huoneeseen verhokin tuli. Kassia voi sitten käyttää mihin tarkoitukseen ikinä haluaa. Vaikka jumppakassina tai  ottaa mukaan yökyläreissulle varavaatteille tai unilelulle.

Sen verran kangasta jäi vieläkin, että siitä tulee toinenkin kassi tai jotain muuta. Aika näyttää, mitä siitä syntyy…………………….Ja siitä syntyi tyynynpäälinen, jonka aion antaa myös samaiselle tytölle jolle laukku sekä verhotkin kuuluu. Vihreä vinonauha sekä brodyyri ja sisätyynyn ainekset löytyi omasta takaa myös eli satsaus tähän tyynyyn oli vain työ!

 

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa!

Huomenta päivää vain! Ja ihan ensimmäisenä ilmoitusasiaa, nyt on kuopuskin sitten ommellut ekat tikkinsä äitin ompelukoneella, koristeompeleet kiinnostivat ja niitä piti kokeilla monenlaisia. Eli ompelu-ura alkoi 6-vuotiaana. Esikoinen oli lähes saman ikäinen, mutta ei ihan ollut vielä kuutta täyttänyt, kun ekan kerran halusi kokeilla ompelemista. Jee, tästä äiti tykkää!!  (P.S. Otsikko siis liittyy tähän ekaan kappaleeseen.)

Vähän on edistytty käsityöasioissa, yksi hame on taas valmis ja kuvattukin, mutta kuvat ei vielä koneella, eli ei myöskään täällä sivuilla. Löysin myös shoppailureissulla tyynynpäälliskangasta, josta pitäis syntyä keittiön sohvalle uutta ilmettä. Oli muuten kallista kangasta, vaikkakin alennuksessa, mutta äiti sattui olemaan mukana, ja niinhän se kangas lähti sitten mukaan. Vaikkei tavallaan ollutkaan mikään iso summa, mutta  kahdesta tyynynpäällisestä se summa, niin ei meikän lompakosta…. Vielä pitäis vetoketjut ostaa, kun ei niitä samasta kaupasta saanut, että pääsis ompelemaan.

VIRKATTU TYYNY PIRTIN PUUSOHVALLE!

Tyynynpäällisistä kun oli puhe, niin liitinpä tähän yhden kuvan. Syksyllä kun olin käymässä “kotona kotona”, niin keräsin kaikki äitin sini- ja vihersävyiset langanloput, ja rupesin värkkäämään niistä tyynynpäällistä pirtin sohvalle. Jonkun verran lisäsin siihen myös omasta varastosta sävyyn sopivia lankoja. Koukun koko oli 4 eli ei niin kauhean paksu mun mittapuulla, joten tekemisessä vähän kesti, mutta kyllä se siitä sitten valmistui ja vasta jouluna pääsi käyttöön, kun ei ollut sitä ennen käyntiä kyseisessä pirtissä. Lankoina oli siis tosi monenlaista, seitsemää veljestä ym. sekalaista seurakuntaa.