Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa!

Huomenta päivää vain! Ja ihan ensimmäisenä ilmoitusasiaa, nyt on kuopuskin sitten ommellut ekat tikkinsä äitin ompelukoneella, koristeompeleet kiinnostivat ja niitä piti kokeilla monenlaisia. Eli ompelu-ura alkoi 6-vuotiaana. Esikoinen oli lähes saman ikäinen, mutta ei ihan ollut vielä kuutta täyttänyt, kun ekan kerran halusi kokeilla ompelemista. Jee, tästä äiti tykkää!!  (P.S. Otsikko siis liittyy tähän ekaan kappaleeseen.)

Vähän on edistytty käsityöasioissa, yksi hame on taas valmis ja kuvattukin, mutta kuvat ei vielä koneella, eli ei myöskään täällä sivuilla. Löysin myös shoppailureissulla tyynynpäälliskangasta, josta pitäis syntyä keittiön sohvalle uutta ilmettä. Oli muuten kallista kangasta, vaikkakin alennuksessa, mutta äiti sattui olemaan mukana, ja niinhän se kangas lähti sitten mukaan. Vaikkei tavallaan ollutkaan mikään iso summa, mutta  kahdesta tyynynpäällisestä se summa, niin ei meikän lompakosta…. Vielä pitäis vetoketjut ostaa, kun ei niitä samasta kaupasta saanut, että pääsis ompelemaan.

VIRKATTU TYYNY PIRTIN PUUSOHVALLE!

Tyynynpäällisistä kun oli puhe, niin liitinpä tähän yhden kuvan. Syksyllä kun olin käymässä “kotona kotona”, niin keräsin kaikki äitin sini- ja vihersävyiset langanloput, ja rupesin värkkäämään niistä tyynynpäällistä pirtin sohvalle. Jonkun verran lisäsin siihen myös omasta varastosta sävyyn sopivia lankoja. Koukun koko oli 4 eli ei niin kauhean paksu mun mittapuulla, joten tekemisessä vähän kesti, mutta kyllä se siitä sitten valmistui ja vasta jouluna pääsi käyttöön, kun ei ollut sitä ennen käyntiä kyseisessä pirtissä. Lankoina oli siis tosi monenlaista, seitsemää veljestä ym. sekalaista seurakuntaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *