Tässä pari tuunausta koronakesältä. Lidlin kierosaumainen mekko sekä pari paitaa pääsivät uuteen uskoon. Lidlin mekko oli aluksi kyllä kiva, mutta se kutistui hiukan pesussa ja sivusaumatkin menivät kieroon niinkuin monesti halvoissa vaatteissa käy. Pitsipaidan löysin kirpparilta ja valkoisen ohuen Lindexin t-paidan omasta vaatehuoneesta. Ne ompelin yhteen, niin pitsin läpinäkyvyysongelma oli ratkaistu. 
Nämä ihanaiset kissat päätyivät mukaani Tallinnasta, Karnaluksista tämän vuoden maaliskuussa, juuri ennenkuin korona esti sinnekin menon. Eli juuri ja juuri kerettiin serkun kanssa tehdä reissu sinne. Tämä kangas oli ns.raporttikangaspala, jossa toinen puoli muodostui pikkukisuista ja toinen yhdestä isommasta kissasta. Se oli vaan pakko ostaa, muistaaksen maksoi jotain 14€. Ajattelin että vaikkapa kummitytölle voisi siitä jotain tehdä jollei muuta.
Mutta…en voinutkaan vastustaa tuota kangasta ja tein siitä jotain itselleni. Eri vaihtoehtoja puntaroituani päädyin yöpaitaan. Siihen sain kulumaan koko kankaan, eikä turhia tilkkuja jäänyt. Sivuun jouduin vielä lisäämään kiilat erilaisesta kankaasta, koska muuten siitä olisi tullut liian kapea yöpaidaksi. Nyt se on ihanan väljä ja rento. Mitään 
erityistä kaavaa tähän ei ollut. 
Korona-aikaan iski ompeluinnostus tosissaan ja tilasin Majapuun verkkokaupasta kaksikin kertaa kangasta. Itselle halusin jotain ihanaa kukkaiskangasta ja päädyin keltaisiin ruusuihin, joiden suunnittelu on by Mutturalla. Kangas on 95%luomupuuvillaa ja 5%lycraa. Digipainatuksella, jolla kangas on kuvioitu, ei tosin vielä luomusertifikaattia ole. Väri oli kylläkin vähän pettymys, koska keltainen ei ollut niin kirkas kuin kuvissa, Ja itseasiassa näissäkin kuvissa värit ovat hiukan luonnollista kirkkaammat. Kangas kuitenkin kului kokonaan, kun tein siitä perus hihattoman topin sekä hameen Moneksi-hameen kaavalla. Moneksi on Ommellisen kaava, joka oli Suuri Käsityölehdessä.
Trikoon ollessa kovin ohutta, ompelin hameen yläosaan valmiin alushameen tuomaan siihen ryhtiä. Hameen malli on kätevä, koska siitä saa monia ilmeitä vaihtamalla kuminauhalla rypytetyn halkion kohtaa, ja voipa sitä mekkonakin käyttää. Topissa on muuten myöskin kuminauhalla rypytetyt sivusaumat. Edessä topin pääntiellä hakaneulalla kiinnitettävä rusetti peittämässä kantin jatkoskohtaa.
Päällä tämä asu on aivan ihana, ei kiristä eikä purista, mutta on silti tyylikäs!
Jokin aika sitten ostin itselleni oikein oman tietokoneen, eli tämän jolla nyt näpyttelen. Tietsikan täytyy pysyä kunnossa ja siistinä, mutten kuitenkaan ostanut kaupasta mitään suojusta. Itse tekemälläkin saa suojaa!
Onneksi olin säästänyt vanhan työtuolini pehmusteet. Ja vuosia ne olivatkin jo kiekkuneet kaapin perukoilla. En ollut raaskinut hävittää niitä senkään takia, koska ne oli tehty itsevärjäämistäni kankaista. No, nyt ne saivat uuden elämän. Vähän tiukkaa teki ja hiukan jouduinkin jatkamaan toisella kankaalla, mutta kone sai kuitenkin suojan. Vetoketju myös kierrätetty, eikä se kovin kaunis ole, mutta hoitaa hommansa. 🙂
Tässäpä sitten toinen Majapuusta tilatuista kankaista tehty vaate. Tästä tuli paita pappa-ihmiselle, joka nuorempana pyydysti innokkaasti kettuja. Kaava löytyi eräästä vanhemmasta Suuri käsityö-lehdestä. Muokkasin sitä sen verran, että tein napituskaitaleen vain yläosaan, kun alkuperäisessä se oli alas asti.
Yläosan oranssi kangas on ihanan pehmeää luomupuuvillatrikoota ja kettukangas digitrikoota. Kiinnitykseen löytyi neppareita, niin säästyin napinläpien ompelemiselta, ja ne ovat myös helpompi kiinnittää ja avata vanhemmilla jäykemmillä sormilla.
Jänskätin sitä, että onko paita ollenkaan saajallensa sopiva, koska tein sen ilman mitään sovitteluja ja lähetin postissa. Onneksi se oli kuin nakutettu, ei kiristänyt eikä ollut liian iso ja kauluskin istui juuri sopivasti sekä oli sopivan mittainen, yes!
Hyvää äitienpäivää ja kevättä omalle äidille tämän ruusuisen puseron kera!
Tämä kangas on siis tilattu Majapuusta, ja on kyllä todella hieno. Itsellenikin voisin jotain tuosta kuosista haluta. Ehkäpä vastaavan mallin pitkähihaisena ja vähän tiukempana. Materiaaliltaan se on 92%puuvillaa ja 8% elastaania eli aivan ihanan joustavaa ja pehmeää. https://www.majapuu.fi/
Kaava vesiputouspääntiellä varustetusta puserosta oli Kotiliesi käsityö-lehdessä 7/2019. Ennenkin olen tehnyt puseroita vastaavalla pääntiellä, mutta tässä se oli taas vähän erilainen kuin edellisissä. Tässä mallissa oli myös vähän pidemmät hihat ja tein myös ne ihan kaavan mukaan, koska ajattelin että äitini tykkäisi juuri sellaisista. Malli on myös aika pitkä, joka ehkä miellyttää vanhempaa käyttäjää myöskin. Tekele lähti postin mukana saajalleen ja vasta äitienpäivän jälkeen, joten vielä ei tietoa, onko ollut mieleinen tai edes sopivan kokoinen.
Tilasin muuten samalla Majapuusta kaksoisneulan ja pääsin sitä heti tähän testailemaan. En kyllä ymmärrä miksen aikaisemmin ole käyttänyt sellaista, vaan ommellut kaksoistikit ihan normaalilla neulalla. Nyt saa huomattavasti siistimpää jälkeä. Neula olisi siis pitänyt hankkia ainakin 20 vuotta sitten!!!
Myöhemmin tein vielä pipon äidille loppukankaasta ja siihen rusettivaihtoehtoja. Ja solmupantakin siitä vielä tuli!
Kevät on tullut ja ilmat lämpenee, mutta välillä on yllättävänkin kylmä ja varsinkin aamuisin pipokin on vielä tarpeen. Elikkä laitampa tähän yhden pipon tekeleen, joka tänne oli vielä päivittämättä.
Tähän ajatus syntyi, kun mietin, että mitähän tekisi lopusta petroolin värisestä trikoosta. Myöskin ommellisen kukkia ja keijuja -kangasta oli ihan pikkiriikkisen jäljellä. Siitä saisi tehtyä vain jotain pientä lisuketta. Jonkin aikaa on pipoissa ollut muotia kaikenlaiset rusetit ja ruusukkeet, joten ajattelin, että jospa jonkun sellaisen saisi väsättyä. Aika napakka piposta tuli, kun kangasta tosiaan ei ollut yhtään liikaa, mutta on kyllä sen takia myös lämmin. 🙂
Lidlin hame ja kirpparilta ostettu dylonvärillä värjätty virkattu liivi olivat sellaisia vaatekappaleita, joita ei enää kiinnostanutkaan käyttää, vaikka ihan sopivia olivatkin ja jollain tavalla niistä tykkäsinkin. Mutta joku kuitenkin mätti. Ehkä liivi oli hiukan väärän mallinen, mm. olkapäiltä liian leveä, ja hame keräsi ärsyttävästi kaikki pölyt eikä ollut enää niin siisti kuin uutena. Ja liivistä puuttui yksi nappikin. Joten, ei muutakuin yhdistyspuuhiin.
Valitettavasti en taas tajunnut ajoissa ottaa ennen-kuvaa, ja liivistä on jo irrotettu napit sekä ommeltu etureunat yhteen viereisessä kuvassa. Mutta malli siitä kuitenkin selviää. Ja väri myöskin on hiukan valehteleva. Pahoittelut siitä!!
Liiviä piti vähäsen kaventaa hameen sivusaumaan tulevasta kohdasta, mutta muuten pääsin hyvin vähillä muutoksilla. Huolitellut reunat taitoin vain vyötärön yli nurjalle puolelle siksak-ompeleella ja valmis! Tietenkin pitsisyys ja väri taas luo haasteita yläosalle, koska en paljonkaan omista yksivärisia ja varsinkaan mustia vaatteita, mutta eiköhän siitä kuitenkin selvitä! 🙂 Jos haluaisi vielä lisää ilmettä vaatteelle, niin napituskaitaleen voisi koristella napeilla, vaikkapa erilaisilla, mutta varastostani ei löytynyt sopivia, joten jätin sen idean nyt käyttämättä.
Pikkutytön mekko
Taas tuli tilailtua Ommelliselta “herkkua”, nimittäin Kukkia ja Keijuja-kangasta. Siitä oli tarkoitus tehdä eräälle pikkuneidille rento trikoomekko. Niinkuin teinkin! Raikastin mekkoa siihen sopivilla oranssilla ja mustalla resorilla.Kangasta jäi yli, ja halusin siitä tietenkin jotain myös itselleni. Yksinään siitä ei saanut mitään kunnon vaatetta aikuiselle, joten tein paidan kilpikonnakauluksella, jonka takaosasta tuli yksivärinen. Kaavoina näissä käytin joitain vanhoja mekon ja topin kaavoja joita muuntelin sopiviksi.
Oranssi tai musta neule täydentää asukokonaisuuden.
Edestä ja ja takaa
Vaatteiden jälkeen sai vielä ommeltua pannan ja sitten olikin lähes koko kangaskappale kulutettu.
Pääpanta
Kukat ja Keijut!!!
Vielä oli yksi farkun kappale jäljellä ja siitä piti saada jotain tehtyä. Mitää isoa ei tullut, mutta jotain pientä ajattelin, että pääsis lahkeista eroon! Itseltäni puuttui sellainen pieni pussukka, johon mahtuu lompsa ja kännykkä tai ehkä vielä kamera ja aurinkolasitkin, jos lompakon vaihtaa pienempään. Mutta sellainen kätevän kokoinen jollei halua mitään isoa veskaa kuljettaa mukana.
Ekan pussukan jälkeen tuli vielä toinen vähän pienempi versio. Molempiin yhdistelin vähän muutakin. Toiseen kaapista löytyviä nauhoja ja toiseen pöytäliinaa, joka oli osittain sotkeentunut steariiniin. Vuoriksi laitoin toiseen sitä iänikuista kukkakangasta, jota on muissakin tekemissäni laukuissa, ja toiseen tuli vanhaa lakanaa. Vetoketjukin on kierrätetty, samoin kantohihnat. Tosin pitsiversioon voisi laittaa jonkun vahvemman, kun sellainen vaan löytyy. Farkkua ei nimittäin jäänyt senkään vertaa, että olisi kapean nauhan ommellut. Purjerenkaita sekä hihnan renkaitakin oli onneksi kotona valmiiksi eli vain ja ainoastaan tarranauhaa ostin pätkän toiseen pussukkaan nyt kaupasta.
Nyt olen tyytyväinen, kun sain kaikki farkut käytettyä. Alkaakin kyllä olemaan jo mitta aika täysi, kun on tullut siitä materiaalista niin paljon tehtyä. :>