Ennen
Liian pieni, lähinnä kapea 🙁 hame, tahrainen turk.toppi sekä toinen toppi, jota ei vain tullut enää käytettyä. Jälkeen kuvassa käytetty kyseiset kolme vaatekappaletta lähes sentilleen plus vähän lisämateriaalia!
Jälkeen
Vanhasta uutta
Category Archives: Ompelu
Kaulureita ja pipoja
Lindex kaulahuivista tehty kauluri
Kolmesta pikkukaulurista tehty, lankana Novita Teddy
Novita grystal, pyöröpuikko 8, ohje oma
Tässä muutama kauluri. Ensimmäisenä on Lindexin mallistoa noin vuodelta 2001 oleva kaulahuivi, joka oli pitkään käyttämättä. Kirpparillakin se on tainnut käydä ja tyttärelle olin tarjonnut sellaisenaan, tai tekemällä siitä kaulurin, mutta ei kelvannut… Sitten kun alkoi kavereillakin kaulureita olemaan, niin johan kelpasi. Hapsut vain pois ja päät ommellen yhteen. That´s it!
Toinen kauluri on peräisin kolmesta” tavallisesta” kaulurista, jotka olivat venyneet ja vanuneet käytössä liian löysiksi. Teddy-lanka on aivan ihanaa neuloa, mutta nähin kaulureihin se ei oikein soveltunut.
Viimeisenä on Harmaasta Grystalista neulottu kauluri samaisesta langasta tehdyn pipon kaveriksi. Tämä kauluri jäi heti vähemmälle käytölle kun kuvaan astui “Lindex”-kauluri.
Novita grystal-lanka, puikot 9, ohje Näppärät näpit-kirjasta
Novita isoveli- ja tico tico sekä Damla canan ja Kotikulta Anni-lanka, puikot 6,8, ohje isoveli vyöte ja oma
Tässä tulikin heti perään kuva äsken mainitsemastani pipo Grystallista. Kuvauksen jälkeen pipo on tosin saanut vielä mustan tupsun päähänsä, jonka 8v. omistaja itse teki. Sisäpuolelle, alareunaan korvien kohdalle ompelin vielä kankaasta vahvikkeen, ettei tuuli tuiverra läpi.
Sitten vielä pipo ja kauluri, jollaiset sekä aviomies että isä saivat lahjaksi. Asuvat yli 300km päässä toisistaan eli ei tartte ihan kaksosina kulkea… Näissä asusteissa on käytetty monia lankoja. Novita isoveli ja tico tico sekä Damla canan- ja Kotikullan Anni-lanka saavat aikaan elävän näköisen pinnan.
Lauantai-iltana
On vähän jäänyt tämä kirjoittelu. Ei meinaa millään olla aikaa..ja sitten kun tänne tulee, jää kaikki muu tekemättä… Mutta jotain olen jopa saanut aikaiseksi tässä parin vapaapäivän aikana. Tein eilen siitä aiemmin mainitsemastani retrotrikoosta tunikan, josta alla kuva. Kuviollinen kangas on siis Eurokankaasta, mutta sitä ei riittänyt hihoihin asti. Eli hihat tuli tehtyä eräästä turhasta ostoksesta, trikoopaidan miehustasta, joka sopi sävyltään lähes täydellisesti retrokankaaseen. Malliltaan tunika on keskivartalon kohdalta mukavan väljä ja helman resorilla voi säädellä pituutta. Sopivaa kaavaa ei löytynyt, mutta erästä t-paidan kaavaa hieman apuna käyttäen sain tämän aikaiseksi.
Turkoosin paidan sydän
Sitten laitan tähän myös toisen paidan kuvan jonka tein muutama päivä sitten. Tai oikeestaan uudistin sitä. Eli ompelin vain valmiiseen muutama vuosi sitten tekemääni toppiin suoraan neuletakin hihat, jotka jäivät yli tehdessäni neuletakista tyynynpäällisen. Sitten lisäsin siihen vielä yksityiskohdaksi todella kauan sitten virkkaamani sydämen, joka oli säästynyt käsityötavaroissani vailla käyttöä. Näin tuli topille uusi ilme ja käyttötarkoituskin hiukan muuttui. Topin kaavoista muistan sen verran, että ne on otettu Suuresta Käsityölehdestä, mutta numerosta ei tietoa.
Kangas Eurokankaasta, hihat uusiokäyttöä, sydän virkattu, helmet jalokivigalleriasta, topin kaava Suuri Käsityölehti
Kangas Eurokankaasta, hihat uusiokäytössä, kaava osittain oma
Talviterveiset, tyynyt +Bon Jovi-laukku
Tänään oli kyllä mukava päivä, tai pitäiskö sanoa iltapäivä. Nimittäin suunnattiin esikoisen kanssa auton nokka kohti laskettelurinnettä ja haettiin vielä pari laskettelukaveria mukaan. Kun päästiin perille, rinne oli vasta avattu, joten meno näytti sopivan rauhalliselta. Ei muuta kuin sitten monojen ym. vuokraukseen ja hissilipun ostoon. Oli muuten hissiliputkin muuttuneet sitten viime kerran. Maksullinen sirukortti piti ostaa, joten pakko jatkaa tätä harrastusta, koska samaiselle kortille voi ladata aikaa jatkossakin ja ihan missäpäin Suomea vain.
Lastenrinne skipattiin kokonaan tällä kertaa 🙂 ja siirryttiin isoista rinteistä loivimpaan. Muutaman laskukerran jälkeen ajattelin kokeilla seuraavaa rinnettä ja vaikka aluksi tuntui hurjalta, niin kyllä se siitä. Edellisestä laskusta kuitenkin on aikaa noin 14 vuotta. Kun isoimmankin mäen hissi avattin, uteliaisuus pakotti menemään sinne. Vähän aikaa piti koota ittee mäen päällä…ja sitten oli vain pakko lähteä, ja huonostihan se lasku päättyi niinkuin toinenkin lasku. Ajattelin etten kyllä enää sinne mene, piste Mutta, yhtäkkiä huomasin että olin siellä taas. Sitten kun pääsin kaatumatta alas, niin jotenkin jäin vain koukkuun siihen ja piti muutaman kerran laskea, mutta oli se HURJAAKIN HURJEMPI, meikäläisen taidoille… Siihen mäkeen en tokaluokkalaistani päästänyt, vaikka kuinka hyvin muista laskikin. Lapset kyllä oppii ärsyttävän nopeesti….
Ompelin tänään muuten yhden tyynynpäällisenkin. Oli pakko kaivaa kaapista materiaalia tyynyihin, kun kaupasta ei löytyny. Pari vaatetta pääsi uuteen käyttöön. Tosi helpot ja simppelit päällisset, niihin ei siis kulunu juurikaan aikaa tekemiseen saatikka suunnitteluun. Toisen tein jo toissapäivänä. Tyynyt tulevat sinisävyiseen makuuhuoneeseen. Yksi tyyny odottaa vielä kaunistajaa.
Näin ompeluun liittyen, meikäläisen silitysrauta hajosi vaihteeksi, pitäis saada uusi, silitettävää odottaa rutkasti. Kirpparilta jo metsästin, mutta ei tietenkään löytyny.
Tänään on muuten mun suurtakin suuremman idolin, JON BON JOVIN synttärit, mies täyttää pyöreitä, ei kyllä uskois 50-vuotiaaks. Voi sanoa samaa kuin viinistä, paranee vanhetessaan. Tosin en allekirjoita tuota viiniasiaa. Happy birthday ja good night!
Laitan tähän nyt noiden synttäreiden kunniaksi pari kuvaa. Noin pari vuotta sitten mun oli pakko saada Joni-laukku, joten marssin muistitikun kanssa liikkeeseen, jossa painettiin asiakkaan toiveesta kuvia kankaalle. Siellä sain sitten ikuistettua poikien kuvat kankaaseen ja tein sitten laukun.
kännykkätasku
Itse Jon Bon Jovi
Bon Jovin klaani
Alkuperäinen suunnitelma oli kyllä aivan erilainen, mutta kuvien painamisessa oli tiettyjä
vetoketjullinen sisätasku
rajoituksia, joten suunnitelmat muuttuivat. Tosi kätsä tapa saada yksilöllinen asuste tai vaate, mutta aika KALLISTA, ja siksi mulla jäänyt toistaiseksi tähän yhteen kertaan. Joidenkin mielestä tää voi olla aika teinimeininkiä, mutta mitä väliä sillä! Elämä on!! Kuvausvaiheessa tuotetta on jo käytetty, ja jäljet näkyy. Kuva murtuu näköjään hiukan ajan myötä taitekohdista.
Talvinen tervehdys!
Helmikuu lähentelee loppuaan ja hienot talvisäät on tällä hetkellä, mutta en tiiä sit milloin vesisade yllättää ja tulee inhoamani loskakelit. Toivon ettei vielä vähään aikaan, että pääsee harrastamaan talvilajeja.
Pari aurinkoista päivää on nyt takana ja olen lasketellut yli 10 vuoden tauon jälkeen, esikoisen seurana lastenrinteessä, toivoen että päästään loppuviikolla isoon rinteeseen, jos vaan kelit suosii. Tavallista murtsikkaakin vähän on tänään ja eilen sivakoitu. Vaan on nuo lapsukaiset niin huonoja lähtemään sinne ladulle. Mutta “kun on kalliit sukset ostettu, niin kyllä niitä pitää käyttääkin…”
Eilen sain jopa valmiiks sellaiset turkoosit pitsineuleiset, polvipituiset villasukat, jotka aloittelin kuun alussa. Oli pakko kokeilla saanko ne aikaiseksi, koska olen neulonut lähinnä vain suoraa ja joustinta yms. helppoa. Oikeastaa neulontaa en ole harrastanut vuosiin. Opiskelujen jälkeen olen varmaan tehnyt yhden neuletakin äidin värjäämistä langoista ja senkin teko kesti vissiin noin kaksi vuotta:))) En siis ole neulonut tai virkannut, koska se on niin HIDASTA. Kunnes muutaman vuosi sitten aina syksyisin iski neulevimma ja tänä vuonna se ei lopahtanut edes joulun jälkeen niinkuin yleensä. Ehkä jossain vaiheessa teen vielä muutakin kun vain asusteita.
Tässä jokin aika sitten ompelin myös tuollaisen turkoosin ihan perus T-paidan kankaasta, jonka äiti kerran heltyi ostamaan mulle Eurokankaasta kun satuin sitä kehumaan. Tosi ihana kuosi, mutta en tiiä onko se kuitenkaan mun päällä niin ihanan näkönen… Kangasta jäi vielä, pitää kattoa mitä tekisi lopusta, ehkä jonkin toisen mallisen paidan tai topin, ken tietää..
Viime aikoina on muuten tuo TURKOOSI ollut aika vahvoilla mun värikartassani, yritän hankkia muitakin värejä, mutta aina se tietty vain vetää puoleensa:)
Hei hei!
Yes, kyllä se “Lyyti vielä alkaa kirjoittaa”. En todellakaan oo mikään tietokonenero, en lähelläkään, mutta enpä ois uskonu että tää blogin luominen ihan näin vaikeeta on. HUH HUH. Mutta, nyt näyttää jo hiukka paremmalta..
Hei Maailma!
Tervetuloa Kissafanin Blogiin!!