Yes, vihdoin sain aloitettua pinkin maton ja nyt se on valmiskin. Jee jee. Tässä matossa on omia ja äitin leikkaamia kuteita, ja osa on värjätty kun valmiiksi oikean sävyisiä ei tarpeeksi löytynyt. Kasa keriä tähän kului ja vielä enemmänkin olis saanut olla. Nytkin matto on ihan suht hyvän kokoinen, halkaisija 115cm, mutta jos kuteita olis ollut enemmän oisin vielä vähän jatkanut. Nyt kuteet kului ihan sentilleen, viimeisiä sai metsästää kaapeista, kun muutama kymmenen senttiä oli vielä reunaa tekemättä. Lopputulos on aika painava, kun on lähes kokonaan trikookuteista tehty.

Kuteet ovat sekalaisia ja se näkyy ja tuntuu matossa. Taas tuli todettua, että kaikkien pitäisi olla aina saman vahvuisia, mutta eihän se ikinä mene niin näissä ite leikatuissa. Lopputuloksesta tuli vähän kupruileva  malli, mutta kun tarpeeksi silitteli ja höyrytteli, niin kyllä se siitä oikeni. Lopputulos on ihan suht OK. Matto tulee lastenhuoneeseen, kun esikoinen on yhtäkkiä ruvennut pinkkiä toivomaan sinne, ja äitihän suostuu tytön toiveisiin. Vaikka prinsessakausi on jo ohi, niin meillä huone muuttuu vasta nyt pinkiksi, tosin vain osin tekstiilien myötä. Seiniä EI ruveta maalaamaan. Toivottavasti kelpaa lapsille. On sitten yllätyksenä valmiina huoneen lattialla, kun palailevat mummulasta kesälomareissulta 🙂

About kuukauden päivät tähän kului, siis virkkaamisosuuteen. Tosin eihän sitä joka päivä tullut tehtyä. Lähinnä telkkaria kattoessa sitä väsäsin ja välillä tekeminen jäi päälle vielä ohjelman loputtuakin. Tällainen syntyy aika nopsaan ysin virkkuukoukulla. Nyt tuli ainakin hyötykäytettyä monet lasten vaatteet, jotka ei jostain syystä ollut enää kirpparikuntoisia.